Blogi Blogi

«Takaisin

Opetusteknologian globaaleja trendejä

Vuosittain julkaistaan opetusteknologian trendejä korkeakoulu- ja yliopisto-opetuksessa läpikäyvä raportti NMC Horizon for Higher Education. Julkaisijana toimiva NMC (New Media Consortium) on satojen yliopistojen, korkeakoulujen ja oppilaistosten, sekä museoiden ja tutkimuskeskusten muodostama konsortio, joka tutkii uutta mediaa ja teknologiaa oppimisessa. Jo yli kymmenen vuoden ajan julkaistussa raportissa pyritään analysoimaan ja ennustamaan globaalisti erilaisia oppimisen ja teknologian yhdistäviä trendejä sekä näiden vaikutusta oppimiseen, ja näin informoida ja auttaa opetusalan ihmisiä ja päättäjiä ennakoimaan kehitystä alalla. Raportti perustuu alan julkaisuihin ja kyselyihin globaalilla skaalalla, sekä eri oppilaitoksilta ja alan asiantuntijoilta. Raportin kokoaa monikansallinen asiantuntijapaneeli.

Raportissa jaetaan tärkeimmät trendit eripituisille ajanjaksoille, joilla ne mahdollisesti vaikuttavat: lyhyen (1-2 vuotta), keskipitkän (3-4 vuotta) ja pitkän (yli 5 vuotta) aikavälin trendeihin. Raportissa analysoidaan myös opetusteknologian käyttöönoton haasteita ratkaistavista vaikeisiin, sekä tärkeimpiä kehitysideoita eri aikaväleillä

Lyhyen ajan trendit

Sulautuva oppiminen (blended learning) ja uudistuvat opetustilat nähdään lyhyellä aikavälillä olevan toteutumassa ja itseasiassa ovatkin jo tätä päivää yliopisto-opetuksessa. Sulautuvassa oppimisessa erilaiset etä- ja verkko-opetusmenetelmät ovat tulleet ketterästi lähiopetuksen rinnalle ja molemmista pyritään opetuksessa ottamaan niiden parhaat puolet käyttöön. On ymmärretty opiskelijaa aktivoivan ja yksilöllisiä oppimispolkuja sekä kriittistä ajattelua mahdollistavan verkko-oppimisympäristön merkitys. E-kirjat, videot, podcastit, verkkotehtävät ja –tentit ja vertaisarviointi yhdessä syventävän lähiopetuksen ja keskustelun muodostavat  tällaisen sulautuvan opetuksen kokonaisuuden, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) menetelmällä tai projektioppimisena.

Opetus- tai oppimisympäristössä on jo tapahtumassa muutosta, kuten monet ovat täällä LUT:llakin huomanneet. Luentosali voi muuttua erilaisia toimintoja mahdollistavaksi tilaksi, kun kiinteät kalusteet korvataan liikuteltavilla ja viihtyisyyteen ja käytettävissä olevaan opetusteknologiaan kiinnitetään huomiota. Opetus ei kohta enää pääosin tapahdukaan luentosalissa, vaan opiskelijat tarvitsevat esimerkiksi ryhmätyötiloja.

Bring Your Own Device eli opiskelijoilla on oma älylaite (läppäri, tabletti, älypuhelin), jota käytetään opiskelun apuna lähiopetustilanteessa esimerkiksi tiedonhankintaan, aktiviteetteihin ja kyselyihin osallistumiseen sekä ryhmätyöskentelyyn, materiaalin jakoon ja kommunikointiin. Tämä trendi voi olla haasteellinen opiskelijoiden taloudellisen tai teknologisen eriarvoisuuden, mutta myös yliopistojen tiukkojen tietoturva-asioiden takia. Käytettävät ohjelmat vaativat usein lisenssejä ja tällöin myös yliopistojen tulisi niitä tarjota opiskelijoiden omille koneille, mikroluokkien sijaan.

Keskipitkän ajan trendit

Oppimisen mittaaminen ja personoiminen nähdään tärkeänä muutamien vuosien päästä. Erilaiset analytiikkatyökalut, joilla kerätään dataa oppimisen edistymisestä, nähdään pääosassa tässä. Analysoimalla kerättyä dataa voidaan kenties ennustaa yksilökohtaisestikin miten oppiminen etenee, ja jos ei etene, niin varoittaa ajoissa tästä. Nämä työkalut voivat olla myös opiskelijan itsensä näkyvillä, jolloin hän voi ottaa aktiivisemman roolin oman oppimisen suhteen. Laajemmalla skaalalla analytiikka voi paljastaa koulutuksen pullonkauloja ja sellaisia kursseja/kohtia, joilla opiskelijat kohtaavat ongelmia.

Kasvavana trendinä nähdään opetusmateriaalin siirtyvän enemmän verkkoon ja nimenomaan avoimemmaksi. Ns. Open Education Resourse –käyttö tulee lisääntymään, hintavista oppikirjoista siirrytään erilaisiin ilmaisiin ja vapaan käytön materiaalipankkeihin. Yliopistot voivat myös ostaa opettajakunnalle käytettäväksi erilaisia materiaalipankkeja.

Pitkän aikavälin trendit

Yliopistojen ja instituutioiden välinen yhteistyö tulee lisääntymään pitkällä aikavälillä. Tätä on jo nyt havaittavissa Suomen yliopistokentässä. Teknologian avulla välimatkat lyhenevät ja tiivis yhteistyö onnistuu vaikka fyysinen välimatka olisi isokin. Yhteistyöllä haetaan niin taloudellista kuin opetuksellista synergiaetua esimerkiksi MOOC:ien, yhteisten koulutusohjelmien tai materiaalipankkien muodossa. Teknologia vapauttaa opiskelijat pois luentosalista, jolloin opiskelija tai opettaja voi olla missä tahansa.

Pitkällä aikavälillä nähdään myös teknologian kehittyvän jopa niin, että sen avulla voidaan oppimista ohjata sen mukaan, miten yksilö oppii. "Sama opetus kaikille" –menetelmä ei aina toimi, jos osalla on vaikeuksia pysyä mukana ja toisilla taas haasteita on liian vähän. Analysoimalla oppimistuloksia ja yksilön käyttäytymistä ja suoriutumista verkko-opinnoissa voidaan opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöä sopeuttaa tarpeen mukaan. Parhaiten tällainen sopeuttaminen siis toimii erilaisissa sulautuvaan oppimiseen pohjautuvissa opetuksissa tai verkko-opetuksessa. Käytännössä oppimisympäristössä voisi olla erilaisia materiaaleja ja aktiviteettejä sen mukaan, miten opiskelija suoriutuu edellisistä aktiviteeteista.

Ehkä seuraavan 10 vuoden sisällä teknologiassa nähdään trendi, jossa ympäristömme elementit (kuten autot, tiet, rakennukset, vaatteet jne.) ovat kytkeytyneenä Internet-verkkoon (Internet of Things). Opiskelijan älylaitteet kommunikoivat ympäristön kanssa luoden yksilöllisiä ja paikkariippuvaisia oppimistehtäviä

Haasteet

Raportissa nähdään opetusteknologiaan liittyvinä tulevaisuuden ratkaistavina haasteina mm. digitaalinen lukutaito, joka pitää sisällään uusia digitaaliseen informaatioon ja mediaan liittyviä teknisiä taitoja ja haasteita. Nämä vaativat opettajilta monia uusia taitoja, joihin heitä pitää opastaa ja kouluttaa. Vaikeina haasteina raportissa kuvataan personoitu oppiminen, jossa opetusteknologialla on merkittävä osuus, sekä kompleksin ajattelun opettaminen eli siirrytään muistamisesta ja ymmärtämisestä kohti analysointi ja luovaa ajattelua.

 

Lähteet:

NMC Horizon 2015 for Higher Education (http://cdn.nmc.org/media/2015-nmc-horizon-report-HE-EN.pdf)

Opettajan digitaalinen lukutaito (http://www.kaikkialla.fi/2014/02/04/opettajan-digitaalinen-lukutaito/)

Complex thinking (http://possibilitiesforlearning.com/?page_id=406)

Edellinen
Kommentit
Trackback URL:

Moodle Moodle

Moodle on LUT:n verkko-oppimisympäristö, jota käytetään useilla opintojaksoilla opetuksen tukena. Se mahdollistaa vuorovaikutteisen opetuksen. Moodleen pääsee kirjautumaan yleistunnuksilla – tunnukset ovat kaikilla LUT:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Moodlea voi käyttää webbiselaimen kautta mistä tahansa verkkoyhteyden kautta.

Kun ilmoittaudut kurssille Oodissa, pääset Moodle-kurssille vasta kun ilmoittauminen on vahvistettu.

Apua ja ohjeita Moodlen käyttöön löydät LUT Moodle opiskelijan oppaasta. Ongelmatilanteissa tukea LUT Moodleen antaa Opetusteknologiapalvelut (opetushelp(at)lut.fi).

Moodlen löydät osoitteesta: http://moodle.lut.fi

Turnitin Turnitin

Turnitin on Internet-pohjainen ohjelmapalvelu, jonka avulla opettajat voivat ohjata opiskelijoita tieteelliseen kirjoittamiseen sekä tarkastaa opiskelijan kirjoittaman tekstin alkuperäisyyttä.

Turnitin-palvelussa verrataan opiskelijan palauttamaan tekstiä laajaan kansainväliseen tietokantaan, joka sisältää tieteellisiä artikkeleita, lehtiä ja kirjoja, indeksoituja Internet-sivuja sekä eri oppilaitosten opinnäytteitä ja harjoitustöitä. Palvelu tuottaa vastineeksi alkuperäisyysraportin. Raporttia tarkastelemalla voidaan havaita täysin oma teksti ja lähteistä kopioitu teksti.

Turnitin on integroitu osaksi Moodlea, joten sitä voivat kaikki opettajat käyttä osana muuta Moodle-kurssipohjan käyttöä. Opiskelija voi palauttaa omia tekstejään vain jos opettaja on Moodleen luonut palautustehtävän.

Opiskelijan ohje Turnitin-käyttöön löytyy tästä. Katso myös miten Turnitin voi auttaa kirjoitusprosessissa.

Perusopiskelijat

Turnitin-käyttö edellyttää, että opettaja lisää palautustehtävän Moodlessa kurssialustalle. Turnitin-tarkastus on yleensä mahdollista kaikilla kandi-, gradu- ja DI-seminaarikursseilla, koska lopputöiden tarkastaminen on tullut pakolliseksi vuoden 2016 alusta alkaen.

Tohtoriopiskelijat

Jos haluat tarkastaa väitöstyöhön liittyviä tekstejä, ota yhteyttä Opetushelpiin ja pyydä lisäämään sinut Moodle-kurssipohjalle Turnitin-originality check for doctoral students. Siellä voit vapaasti tarkastella tekstejäsi.

Jos väitöstyösi on menossa esitarkastukseen  ja sille pitää tehdä lopullinen tarkastus ennen prosessia, pyydä ohjaajaasi ottamaan yhteyttä Opetushelpiin. ohjaaja lisätään opettajana kurssipohjalle, jolloin hän pääsee katsomaan opiskelijan palauttaman työn alkuperäisyysraportin. Ohjaaja todentaa raportin avulla, onko työ kelvollinen menemään esitarkastusprosessiin.

Ongelmatilanteet

Ota yhteyttä Opetusteknologiapalveluihin: opetushelp(at)lut.fi

Echo Echo

Echo360 luentovideojärjestelmä

LUT on ottanut käyttöön opettajille mahdollisuuden tallentaa luennot ja jakaa ne Moodlen kautta opiskelijoille. Tallennusmahdollisuus on kaikilla luentosaleissa (pois lukien mikroluokat)

Opettaja voi jakaa yksittäisten videoiden linkkejä tai käyttää yhtä linkkiä (Ulkoinen työkalu), jonka kautta opiskelija pääsee Echo360:n kurssialustalle. Kurssialustalle opettaja voi lisätä kaikki luentotallenteet ja niiden esityskalvot. Opiskelija voi videoita katsellessaan tehdä muistiinpanoja, kommentoida niitä tai esittää kysymyksiä. Echo360 kurssialustalle julkaistava tallenne on myös mahdollista streamata tietyistä saleista (Viipuri, 2310, 4304-5, 6323, 7332, 7339)

Opiskelijan ohjeet videoiden katseluun täältä.

Täydellinen tulostettava käyttöohje opiskelijoille englanniksi täältä.

Ongelmatapauksissa ota yhteyttä Opetusteknologiapalveluihin: opetushelp(at)lut.fi

Weboodi Weboodi

WebOodi on LUT:n opiskelijoiden käyttöliittymä opiskelijarekisteriin. WebOodissa ilmoittaudutaan lukuvuodelle ja opetustapahtumiin (esim. kurssit, kuulustelut ja välikokeet) ja WebOodissa opiskelija pääsee seuraamaan omia opintosuoritustietojaan Sieltä voi myös tilata epävirallisen opintosuoritusotteen suoraan omaan sähköpostiin. Lisäksi WebOodissa on sähköinen hops-työkalu, joka on käytössä useimmilla LUT:n eri opiskelijaryhmillä opintojen suunnittelun apuvälineenä.

WebOodi on opiskelijan ensisijainen ilmoittautumiskanava. Jos jostain poikkeuksellisesta syystä ei pääse ilmoittautumaan WebOodilla, voi ilmoittautumisaikojen puitteissa ilmoittautua opintotoimiston opiskelijapalvelujen kautta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen opinto(at)lut.fi. Tarvittaessa ilmoittautuminen onnistuu myös puhelimitse tai käymällä henkilökohtaisesti opintotoimiston opiskelijapalvelussa.

Opiskelijan on pidettävä opiskelijarekisterissä olevat omat yhteystietonsa ajan tasalla, jotta yliopiston henkilökunta tavoittaa opiskelijan tarvittaessa. Yhteystiedot (osoitteet, puhelinnumerot ja kotikuntatiedot) tulee itse päivittää WebOodissa. Jos WebOodin käyttö ei ole mahdollista, ilmoita muutoksista opintotoimistoon.

WebOodi

Webropol Webropol

Yliopistolla on käytössä sähköinen kyselytyökalu, Webropol 2.0. LUT:n opiskelijat voivat käyttää Webropol-työkalua tiedon keräämiseen opintoihin, esim. opinnäytetyöhön liittyen. Työkalua voi käyttää myös ylioppilaskunta- ja kiltatoimintaan sekä muuhun opiskelijoiden yhteiseen vapaa-ajantoimintaan liittyen.

Webropol-kyselyitä pääsee luomaan omilla LUT-tunnuksilla osoitteesta webropol.lut.fi . Kyselyä luotaessa on tärkeää, että kyselyt sijoitetaan oikeaan alakansioon, olethan siis tarkka että et tallenna kyselyäsi pääkansioon. Webropol-pääkäyttäjät (Suvi Tiainen, Riikka Hämäläinen, Annikka Nurkka) antavat tarvittaessa opastusta asiassa. Myös helpdesk@webropol.com antaa käyttäjätukea.