Selvitys suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoiden näkemyksistä informaatioteknologian käytöstä korkeakoulussaan

26 suomalaista korkeakoulua osallistui keväällä kansainväliseen ECAR-kyselyyn opiskelijoille. Suomesta saatiin 3193 vastausta (LAMKista 190 vastausta, Saimiasta 56, LUT-yliopistosta 97). Kyselyyn tuli yhteensä yli 54 000 vastausta seitsemästä maasta, suurin osa USA:sta. Kysely keskittyi informaatioteknologian käyttöön opiskelussa ja opetuksessa. 

Poimintoja kyselyn tuloksista 

Kannettava tietokone on opiskelun kivijalka useimmilla vastaajilla. Kannettavia myös hyödynnetään opetuksessa, LAMKissa selvästi enemmän kuin keskimäärin muualla, mahdollisesti tässä näkyy vuodesta 2015 sovellettu BYOD (Bring Your Own Device) -politiikka. LUT-korkeakoulujen suunta on entistä vahvemmin BYOD:iin ja Tietohallinto on laatinut laitesuosituksia opiskelijoille ja panostanut VDI-ympäristöön. 

Opettajien koetaan kannustavan teknologian käyttöön opiskelussa. Toisaalta avoimissa vastauksissa nousee esiin opiskelijoiden kokemus, että opettajien osaamista teknologian hallinnassa pitäisi vahvistaa. LUT-korkeakouluissa kehitetään opettajien osaamista jokaisen opettajan henkilökohtaisen digitaalisen osaamisen tason nostamiseksi. 

Saimiassa tyytyväisyys korkeakoulun IT-palveluihin ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa oli vähäisempää kuin LUTissa ja LAMKissa tai kyselyyn osallistuneissa korkeakouluissa keskimäärin. Samoin kokonaan tai suurimmaksi osaksi lähiopetusta preferoivien osuus on Saimiassa suurempi kuin LAMKissa tai LUTissa. LUT-yliopiston vastaajat olivat verkko-opiskeluun suotuisimmin suhtautuvien joukossa valtakunnallisessa vertailussa. Vajaa puolet suomalaisista vastaajista piti kasvokkain tapahtuvaa opetusta mieluisampana tapana opiskella, LAMKin vastaukset olivat samansuuntaisia. ECAR-kyselyyn vastanneet keskimäärin preferoivat lähiopetuksena toteutettavia ohjelmia enemmän kuin suomalaiset vastaajat. 

Tyytyväisyys korkeakoulun langattoman verkon kirjautumisen helppouteen oli LAMKissa, LUTissa ja etenkin Saimiassa jonkin verran alempi kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Tämä oli jo aiemmin tiedossa ja siksi mm. Lappeenrannan kampuksella on tehty langattoman verkon parannuksia kesän aikana. 

Verkko-oppimisympäristönä useimmilla suomalaisilla korkeakouluilla on käytössä Moodle. Koulutusta oppimisympäristön käyttöön ja siitä tiedottamista on tarvetta tehostaa: useat vastaajat eivät tienneet, tarjoaako oma korkeakoulu koulutusta oppimisympäristön käyttöön. Esim. LAMKissa perehdytyksenä Moodlen (Reppu) käyttöön on ollut itsenäisesti suoritettava Demokurssi. 

Kyselyn raportti (Suomi)