Learning Support

    Osaamistavoitteet Osaamistavoitteet

    Konetekniikan koulutusohjelman opetuksen painopistealueita ovat koneensuunnittelu, teräsrakenteet, koneautomaatio, hitsaustekniikka, tuotantotekniikka, virtuaalisuunnittelu, kuitukomposiitit, lasertekniikka sekä pakkaustekniikka.

    Konetekniikan diplomi-insinööri osaa valmistuttuaan: 

    • muodostaa systemaattisen analyyttisen lähestymistavan käytännönläheisten koneteknisten ongelmien ja abstraktien ongelmien ratkaisemiseksi
    • suunnitella ja kehittää koneita ja laitteita sekä konejärjestelmiä
    • johtaa ja organisoida insinöörityötä teollisuus- ja tutkimuslähtöisessä ympäristössä sekä kotimaisessa että kansainvälisessä työympäristössä
    • tehdä päätelmiä optimointitehtävien ratkaisemiseksi konetekniikan sovelluskohteissa matemaattisia ja fysikaalisia perusteluja käyttäen
    • ratkaista kompleksisia konetekniikan ongelmia, jotka koostuvat lujuus- ja materiaalitekniikan, valmistuksen ja markkinoinnin alueista
    • tehdä tieteellisyyden kriteerit täyttävää tutkimusta.


    Konetekniikan eri DI-vaiheen tutkinto-ohjelmat antavat seuraavia valmiuksia valmistuville diplomi-insinöörille.

    Mechatronic System Design-DI-ohjelman (Mekatronisten järjestelmien suunnittelu) suorittanut osaa:

    • muodostaa kokonaiskäsityksen mekatronisten koneiden ja laitteiden toiminnasta, niiden dynamiikan analysoinnista ja simuloinnista osana moniteknisten tuotteiden suunnitteluprosessia
    • soveltaa teoreettisia virtuaalimallinnuksen periaatteita ja keinoja käytännön ongelmien ratkaisuun
    • käyttää ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja pyrittäessä suunnittelutyön tuottavuuteen
    • hahmottaa loogisesti ja ratkaista innovatiivisesti teollisuudesta esiin nousevia tutkimus- ja tuotekehitysongelmia
    • tunnistaa ja soveltaa työssään muiden tekniikan alojen tarpeita ja erityispiirteitä osana tuotekehitysprosessia
       

    Sustainable Production in Mechanical Engineering-DI-ohjelman (Kestävän kehityksen periaatteiden mukainen tuotantotekniikka) suorittanut osaa: 

    • muodostaa kokonaiskäsityksen tuotteiden valmistuksesta ja valmistuksen merkityksestä osana yrityksen liiketoimintaa ja tuottavuutta
    • teollisuudessa käytetyimpien ja yleisimpien valmistusprosessien periaatteet
    • käyttää ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja pyrittäessä tuotannon tehostamiseen ja tuottavuuden parantamiseen
    • hahmottaa loogisesti ja ratkaista innovatiivisesti teollisuudesta esiin nousevia tuotanto- ja valmistusteknisiä ongelmia
    • yhdistää materiaalinvalinnan osaksi valmistusystävällisen tuotteen suunnittelua
    • kehittää uusia innovatiivisia keinoja teollisen tuotannon ja konepajan toimintojen kehittämiseksi ja ajatella uudella tavalla myös olemassa olevien valmistusmenetelmien sovellusmahdollisuuksia
    • osaa yhdistää valmistuksen teknologiset ja taloudelliset näkökohdat konepajan tuottavuustarkastelussa


    Welded Metal Structures-DI-ohjelman (Hitsatut metallirakenteet) suorittanut osaa:

    • muodostaa kokonaiskäsityksen hitsattavien tuotteiden ja metallirakenteiden suunnittelusta, valmistusmenetelmistä sekä niiden kestoikään ja luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä
    • suorittaa hitsattujen metallirakenteiden mitoituksen erilaisia kuormitustapauksia ja -olosuhteita varten
    • yhdistää rakenteiden geometrian suunnittelun ja metallisten materiaalien mekaaniset ominaisuudet osaksi kokonaisvaltaista rakenne- ja tuotesuunnittelua
    • teollisuudessa käytetyimpien ja yleisimpien metallisten materiaalien hitsausprosessien periaatteet
    • käyttää ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja pyrittäessä hitsaustuotannon tehostamiseen, laadun parantamiseen ja tuottavuuden parantamiseen
    • hahmottaa loogisesti ja ratkaista innovatiivisesti teollisuudesta esiin nousevia rakenteiden lujuusteknisiä ongelmia 

    Konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto Konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto

    Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op. Sen ohjeellinen suorittamisaika on kaksi vuotta. Konetekniikan DI-opinnot suoritetaan yhdessä konetekniikan kolmesta englanninkielisestä tutkinto-ohjelmasta: Mechatronic System Design, Welded Metal Structures tai Sustainable Production in Mechanical Engineering.

    Tutkinnon rakenne

    Diplomi-insinöörin tutkinto koostuu ydinopinnoista (Core Studies), kieliopinnoista (Language Studies), syventymisopinnoista (Specialization Studies), sivuopinnoista (Minor Studies) sekä valinnaisista opinnoista (Elective Studies). Valinnaiset opinnot ovat yliopistotasoisia opintoja ja voivat sisältää myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintoja erillisestä anomuksesta. Huomaathan, että valinnaisiin opintoihin voi opiskella myös toiset sivuopinnot.

    Diplomi-insinöörin tutkinnon tarkemman tutkintorakenteen löydät WebOodin opinto-oppaasta:

    https://weboodi.lut.fi - opinto-opas - LUT School of Energy Systems - Diplomi-insinööri Konetekniikka, lukuvuosi. Kyseisen oppaan välilehdeltä tutkintorakenteet pääset tutustumaan tutkintoon vaadittaviin opintoihin.

    Ydinopinnot (Core Studies) sisältävät opintoja mm. tutkimusmetodiikasta, konstruktiomateriaaleista, johtamistaidoista, luotettavuusteknisestä suunnittelusta, teollisista tuotteiden valmistusprosesseista. Ydinopinnot ovat samat kaikissa konetekniikan tutkinto-ohjelmisssa.

    Syventymisopinnot (Specialization Studies) suoritetaan sen mukaan, missä tutkinto-ohjelmassa opiskelija opiskelee. Konetekniikassa syventymisopinnot suoritetaan joko mekatronisten järjestelmien suunnittelusta (Mechatronic System Design), hitsatuista metallirakenteista (Welded Metal Structures) tai kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta tuotantotekniikasta (Sustainable Production in Mechanical Engineering). Syventymisopintojen laajuus on 55 op. Diplomityö ja seminaari 30 op kuuluvat syventymisopintoihin.

    Mekatronisten järjestelmien suunnittelun syventymisopinnot sisältävät opintoja mm. säätöjärjestelmistä, konedynamiikasta, simuloinnista, mekatroniikasta. Hitsattujen metallirakenteiden syventymisopinnot sisältävät opintoja mm. hitsausmetallurgiasta, rakenteiden lujuusteknisestä suunnittelusta, rakenteiden väsymyskestävyydestä, kehittyneistä hitsausprosesseista, kestävän kehityksen periaatteesta hitsaustuotannossa. Kestävän kehityksen mukaisen tuotantotekniikan syventymisopinnoissa erikoistutaan mm. tuotteen ja tuotannon suunnittelun integrointiin, pakkaustekniikkaan kestävän kehityksen mukaiseen tuotantotekniikkaan ja materiaalinvalintaan.

    Diplomi-insinöörin tutkinnossa sivuopinnot voi valita vapaasti, myös muiden koulutusohjelmien sivuopintokokonaisuuksien tarjonnasta. Koulutusohjelma tarjoaa myös omille opiskelijoilleen mahdollisuuden laajentaa konetekniikan osaamista neljän oman sivuopintokokonaisuuden, Advanced Digital Laser Based Photonic Production (Kehittyneet lasertyöstömenetelmät), Modern Manufacturing (Nykyaikainen valmistustekniikka), Advanced Materials Engineering (Kehittyneet materiaalit ja niiden prosessointi) ja Sustainability-sivuopintojen avulla. Sivuopintojen koostumuksen löydät WebOodissa olevasta Sivuopinnot-oppaasta.

    Sivuopintojen laajuus on vähintään 20 op. Huomioi, että konetekniikan omat sivuopintokokonaisuudet ovat 25 op. LUT:n koko sivuopintotarjonta esitellään erillisessä sivuopintokokonaisuudet-oppaassa:

    https://weboodi.lut.fi - opinto-opas - Lappeenrannan teknillinen yliopisto – Sivuopintokokonaisuudet, lukuvuosi

    Valinnaisiin opintoihin voi esitiedot huomioiden sisällyttää mitä tahansa LUT:n opintojaksoja, työharjoittelua, kieliopintoja, toisen sivuopintokokonaisuuden tai erikseen anomalla kotimaassa tai ulkomailla muussa yliopistossa suoritettuja opintoja.

    Pää- ja sivuaineen vaihtaminen (koskee vanhan tutkintorakenteen mukaan opiskelevia, ennen 1.8.2016 aloittaneita opiskelijoita)

    Pää- ja sivuaineen vaihtamista anotaan konetekniikan koulutusohjelmasta vastaavalta henkilöltä. Tee lyhyt vapaamuotoinen anomus, joka on osoitettu koulutusohjelmasta vastaavalle henkilölle. Ilmoita henkilö- ja yhteystietosi, opintojen aloitusvuosi, opintoviikko/opintopistemäärä sekä mistä aineesta mihin haluat vaihtaa, lyhyine perusteluineen. Liitä mukaan päivitetty hops:isi. Anomus palautetaan opintojen ohjaajalle.

     
    Lisätietoja:
    Opintojen ohjaaja Johanna Kosunen
    gsm 050 381 9282, huone 2313
    johanna.kosunen(at)lut.fi

    Ennen lukuvuotta 2016-17 opintonsa aloittaneet Ennen lukuvuotta 2016-17 opintonsa aloittaneet

    Diplomi-insinööritutkinnot (120 op) uudistuvat lukuvuoden 2016-17 alusta.

    Tutkinnonuudistuksen vaikutukset riippuvat siitä, missä vaiheessa omat opintosi tällä hetkellä ovat. Mitkään aiemmin suorittamasi opinnot eivät uudistuksesta johtuen mene hukkaan.

    Jos olet jo kandidaatiksi valmistunut ja DI-opintojasi aloittanut:

    • Voit edelleen valmistua DI:ksi aiemman pääaineen mukaisesti, mikäli pääaineen kurssit ovat edelleen tarjolla.
      • Katso tutkintorakenne ja siihen kuuluvat kurssit opinto-oppaastasi.
        (Opiskelu - Opintojen suunnittelu - Opinto-oppaat - Aikaisempien vuosien opinto-oppaita)
         
    • Jos poistuvia kursseja on paljon, kannattaa harkita uuden DI-tutkinto-ohjelman mukaisesti opiskelua.
      • Lukuvuodelle 2016-17 tulevat opintojaksomuutokset
        (Opiskelu - Opintojen suunnittelu - Opinto-oppaat - Opintojaksomuutokset)
      • Jos haluat opiskella uuden tutkinto-ohjelman mukaisesti, laadi uusi DI-ohjelman mukainen HOPS WebOodissa.  
         

    Jos olet kandidaatiksi valmistunut tai valmistumassa, etkä ole  ennen lukuvuoden 2016-17 alkua DI-tutkintoon kuuluvia opintoja juurikaan suorittanut:

     
    Jos olet vielä kandivaiheessa, tee kandidaatin tutkinto valmiiksi    :

    • Tutustu uusiin DI-tutkinto-ohjelmiin ja tee DI-ohjelman valinta koulutusohjelman ohjeistuksen mukaisesti. Siitä saat lisätietoa, kun DI-ohjelman valinta on ajankohtaista (2. tai 3. vuonna).
    • Lähtökohtaisesti DI-tutkinto-ohjelma kannattaa valita aina tuoreimman mahdollisen tutkintorakenteen mukaisesti.

    Täydentävät opinnot Täydentävät opinnot

    Suoraan diplomi-insinöörin tutkinnosta (120 op) aloittavalla aiempia opintoja suorittaneella opiskelijalla on tavallisesti LUT:n koulutusohjelmaa vastaavan, ns. saman alan AMK- tai opistoinsinööritutkinto tai yliopistotutkinto. Tämän vuoksi opiskelija on valittu opiskelemaan pelkästään ylempää tutkintoa.

    Ylempään tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi opiskelija suorittaa koulutusohjelmansa hänelle opintojen alussa mahdollisesti määrittelemät täydentävät opinnot, mitkä määräytyvät opintojen aloitusvuoden tutkintovaatimusten mukaisesti. Pääsääntöisesti lukuvuodesta 2014-15 alkaen täydentäviä opintoja ei ole määrätty.

    Täydentävät opinnot ovat koulutusohjelman alempaan tutkintoon kuuluvia opintoja, joilla täydennetään muualla hankittua osaamista. Tarkoituksena on varmistaa riittävät esitiedot ja mahdollisimman sujuva diplomi-insinööriopintojen eteneminen. Täydentävien opintojen laajuus on enintään 60 opintopistettä. Jos täydentävien opintojen määrä ylittää 60 op, opiskelija valitaan aloittamaan opintonsa alemmasta tutkinnosta. Tällöin opiskelijan aiemmat opinnot huomioidaan mahdollisina hyväksilukuina.

    Täydentävien opintojen tulee olla suoritettu ennen diplomityön aiheen vahvistamista. Täydentävät opinnot eivät sisälly diplomi-insinöörin tutkintoon. Täydentävistä opinnoista annetaan tutkintotodistuksen yhteydessä erillinen liite.