Sähköpätevyydet
Sähköpätevyydet jaetaan luokkiin SP1, SP2 ja SP3. Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan tehtävissä kaikkien sähkölaitteistojen sähkötöissä, lukuun ottamatta hissitöitä. Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan tehtävissä nimellisjännitteeltään enintään 1 kV vaihtojännitteisten ja 1,5 kV tasajännitteisten sähkölaitteistojen sähkötöissä, lukuun ottamatta hissitöitä. Sähköpätevyys 3 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan tehtävissä enintään 1 kV vaihtojännitteiseen ja 1,5 kV tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden ja niihin verrattavien sähkölaitteistojen korjaustöissä, lukuun ottamatta hissitöitä.
Sähköpätevyyksien ehdot on esitetty Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (TEM 518/2011) ja niihin kuuluvat soveltuva sähköalan koulutus, riittävä työkokemus sekä sähköturvallisuustutkinto. Tarkemmat tiedot vaatimuksista löytyvät esim. henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n sivuilta (www.seti.fi). Sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto soveltuu vaadittavaksi sähköalan koulutukseksi, mikäli tutkintorakenne täyttää asetuksessa esitetyt koulutusvaatimukset. Lisätietoja saa nuorempi tutkija Tero Kaipialta (tero.kaipia@lut.fi).
Sähkötekniikan DI-tutkinto
Sähkötekniikan koulutus antaa kokonaiskuvan nykyaikaisen yhteiskuntamme sähkö-, elektroniikka- sekä energiajärjestelmistä ja niiden teknologisesta kehityksestä.
Tavoitteet
Sähkötekniikan diplomi-insinöörikykenee itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn, tiedonhakuun ja analyyttiseen ongelmanratkaisuun. Hänellä on kyky toimia ryhmän jäsenenä, suunnitella, toteuttaa ja johtaa erilaisia hankkeita sekä kommunikoida niihin liittyen. Sähkötekniikasta valmistunut on tietoinen alansa eettisistä ulottuvuuksista sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista, ja hän kykenee arvioimaan kriittisesti myös alansa tulevaisuutta.
Sähkötekniikasta valmistuneella on kyky soveltaa sähkötekniikan keskeisiä teorioita käytännön sähköteknisiin ja elektronisiin laitteisiin. Hän pystyy soveltamaan tietojaan ja taitojaan alan tuotekehitykseen, tutkimukseen ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä sekä näiden johtamisessa. Teknisten valmiuksien lisäksi opintojaan voi täydentää laajemmilla talouden opinnoilla. Yrityshenkiset opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa esimerkiksi talouden opintoja oman yrityksen perustamiseksi. Kansainvälisestä toiminnasta ja kieliopinnoista kiinnostuneille yliopistomme tarjoaa laajan kielivalikoiman sekä erinomaiset mahdollisuudet lähteä opiskelijavaihtoon tai -harjoitteluun ulkomaille. Sähkötekniikan tutkinnossa opiskelija voi suorittaa sähköpätevyyteen vaadittavat opinnot. Koulutus antaa valmiudet myös tieteelliseen jatkokoulutukseen ja itsenäiseen opiskeluun.
Ammatilliset tehtäväalueet
Diplomi-insinöörin opinnoissa opiskelija hankkii monipuoliset valmiudet erilaisiin ongelmaratkaisutilanteisiin, ja sähkötekniikan opinnot suorittaneet ovat työllistyneet hyvin. Esimerkkejä sähkötekniikan diplomi-insinöörin tehtäväkuvista ja työnimikkeistä on koottu seuraavaan listaan:
- Suunnittelu ja tuotekehitys: sähkösuunnittelija,tuotekehitysinsinööri, software engineer/specialist,elektroniikkasuunnittelij
- Tuotanto- ja käyttötehtävät: huoltoinsinööri, sähkökäytönjohtaja, automaatioinsinööri, verkostosuunnittelija
- Johtotehtävät: projektipäällikkö, toimitusjohtaja, tuotantoesimies, maajohtaja, huoltopäällikkö, toimialajohtaja
- Myynti ja markkinointi: markkinointijohtaja, tekninen myyjä,myyntipäällikkö, key account manager
- Tutkimustehtävät: tutkija, tutkimuspäällikkö, erikoistutkija
- Asiantuntijatehtävät: järjestelmäasiantuntija, patentti-insinööri, tuulivoima-asiantuntija, kehitysjohtaja,menetelmäasiantuntija, keksintöasiamies
Sähkötekniikan DI-tutkinnon rakenne
Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 op.Tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi vuotta, joka edellyttää päätoimista opiskelua ja noin 60 opintopisteen suorittamista lukuvuodessa. Sähkötekniikassa on kaksi diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmaa: Sähkötekniikan DI-ohjelma (jonka voi suorittaa suomeksi tai englanniksi) sekä Sähkötekniikan DIODI-ohjelma (pääosa opinnoista etäopetuksena).
Sähkötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto 120 op (2017-2018) muodostuu
- ydinopinnoista
- syventymisopinnoista
- sivuopinnoista ja
- valinnaisista opinnoista.
Syventymisopinnot sisältävät diplomi-insinöörin tutkinnon opinnäytetyön (diplomityö).
Sivuopintokokonaisuuden voi esitiedot huomioiden valita vapaasti LUT:n muiden koulutusohjelmien tarjonnasta tai suorittaa muussa yliopistossa kotimaassa tai ulkomailla. Koulutuoshjelman oman sivuopintokokonaisuuden (Sähkötekniikka) sisällöksi valitaan yksi syventymisopintojen moduuleista. Jos laajuus on alle 20 op, valitaan puuttuva määrä opintoja muista moduuleista. LUT:n koko sivuopintotarjonta esitellään erillisessä sivuopintokokonaisuudet-oppaassa. Mikäli syventymisopintoja on vähintään 80 opintopistettä, ei erillistä sivuopintokokonaisuutta tarvitse suorittaa.
Valinnaisiin opintoihin voi esitiedot huomioiden sisällyttää mitä tahansa LUT:n opintojaksoja, työharjoittelua, kieliopintoja, toisen sivuopintokokonaisuuden tai erikseen anomalla kotimaassa tai ulkomailla muussa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Tutkinto-ohjelmien rakenteet näet WebOodin opinto-oppaasta:
https://weboodi.lut.fi > opinto-opas > LUT School of Energy Systems > Diplomi-insinööri Sähkötekniikka, 2017-18 TAI Diplomi-insinööri Sähkötekniikka DIODI, 2017-18. Kyseisen oppaan välilehdeltä tutkintorakenteet pääset tutustumaan tutkintoon vaadittaviin opintoihin.
Ennen lukuvuotta 2016-17 opintonsa aloittaneiden tutkintorakenteet löytyvät Uni-portaalista opinto-oppaista.
Täydentävät opinnot
Suoraan diplomi-insinöörin tutkinnosta (120 op) aloittavalla aiempia opintoja suorittaneella opiskelijalla on tavallisesti LUT:n koulutusohjelmaa vastaavan, ns. saman alan AMK- tai opistoinsinööritutkinto tai yliopistotutkinto. Tämän vuoksi opiskelija on valittu opiskelemaan pelkästään ylempää tutkintoa.
Ylempään tutkintoon kuuluvien opintojen lisäksi opiskelija suorittaa koulutusohjelmansa hänelle opintojen alussa mahdollisesti määrittelemät täydentävät opinnot, mitkä määräytyvät opintojen aloitusvuoden tutkintovaatimusten mukaisesti. Pääsääntöisesti lukuvuodesta 2014-15 alkaen täydentäviä opintoja ei ole määrätty.
Täydentävät opinnot ovat koulutusohjelman alempaan tutkintoon kuuluvia opintoja, joilla täydennetään muualla hankittua osaamista. Tarkoituksena on varmistaa riittävät esitiedot ja mahdollisimman sujuva diplomi-insinööriopintojen eteneminen. Täydentävien opintojen laajuus on enintään 60 opintopistettä. Jos täydentävien opintojen määrä ylittää 60 op, opiskelija valitaan aloittamaan opintonsa alemmasta tutkinnosta. Tällöin opiskelijan aiemmat opinnot huomioidaan mahdollisina hyväksilukuina.
Täydentävien opintojen tulee olla suoritettu ennen diplomityön aiheen vahvistamista. Täydentävät opinnot eivät sisälly diplomi-insinöörin tutkintoon. Täydentävistä opinnoista annetaan tutkintotodistuksen yhteydessä erillinen liite.